Kirjoittamani juttu Matti ja Liisa lehteen 19.3.2026
Leppävirran ja Lapinlahden vuodeosastojen sulkeminen on seuraavana päätännän alla. Vuodeosastojen sulkemista koskeva keskustelu kertoo paljon siitä, millaisia arvoja päätöksenteossa painotetaan. Kyse ei ole vain terveydenhuollon rakenteista tai kulueristä, vaan siitä, pidetäänkö ihmisten arkea, hoivaa ja turvallisuutta tärkeämpänä kuin lyhyen aikavälin säästölaskelmia.
Perusterveydenhuolto ja hoiva ovat kuntalaisten perusoikeuksia, eivät menoja, joista voidaan leikata ilman vakavia seurauksia. Esimerkkinä nostan tähän Lapinlahden tilanteen, johon olen itse käynyt tutustumassa. Vuodeosasto on monelle lapinlahtelaiselle elintärkeä osa turvaverkkoa – paikka, jossa kuntoudutaan ja saadaan hoivaa silloin, kun omat voimavarat eivät yksin riitä, jotta voidaan mahdollisuuksien mukaan palata takaisin arkeen.
Lapinlahden vuodeosaston kohdalla on syytä nostaa esiin myös se, mikä ei välttämättä tule pelkkiä kustannuslaskelmia tutkimalla. Lapinlahdella on ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilöstö. Tilat ovat erinomaisessa kunnossa ja tarkoituksenmukaiset nykyaikaiseen hoitoon. Kyse ei ole rapistuvasta tai vanhentuneesta yksiköstä, vaan toimivasta ja jo tehdyillä investoinneilla rakennetusta ympäristöstä. Sulkeminen merkitsisi käytännössä hyvin toimivien ja verovaroin kunnostettujen tilojen alikäyttöä tai tyhjilleen jättämistä – se jos mikä on resurssien hukkaamista.
Kustannuslaskelmat eivät myöskään kerro sitä, että Lapinlahden vuodeosastolla on hoidoissa käytössä vesikuntoutus, joka tuo merkittävää lisäarvoa hoitoihin. Vesikuntoutus on erityisen hyödyllistä ikääntyneille, tuki- ja liikuntaelinsairauksista kärsiville sekä kuntoutujille, joille tavallinen liikkuminen on kivuliasta tai vaikeaa. Kaikilla paikkakunnilla tällaisia mahdollisuuksia ei ole, eikä vesikuntoutus ole suinkaan itsestäänselvyys perusterveydenhuollon palveluissa. Tällaisista vahvuuksista olisi järkevää pitää kiinni – ei luopua niistä.
Kun vuodeosastoa esitetään suljettavaksi, vaikutukset osuvat kovimmin niihin, joilla on vähiten valinnanvaraa: iäkkäisiin, sairaisiin ja heidän läheisiinsä. Hoidon siirtäminen kauemmas Kuopioon tai Iisalmeen tarkoittaa pidempiä matkoja, harvempia vierailuja ja lisääntyvää yksinäisyyttä. Samalla vastuu siirtyy yhä enemmän omaisille, joilla ei välttämättä ole aikaa, rahaa tai jaksamista. Tämä kehitys lisää eriarvoisuutta, eikä se ole hyväksyttävää.
Vuodeosasto ei ole irrallinen yksikkö, vaan keskeinen osa toimivaa hoitoketjua. Se mahdollistaa sujuvat kotiutukset erikoissairaanhoidosta, tukee kotihoitoa ja ehkäisee raskaampien ja kalliimpien palveluiden tarvetta. Kun tämä lenkki katkaistaan, seuraukset näkyvät nopeasti muualla järjestelmässä: päivystykset ruuhkautuvat, sairaalajaksot pitenevät ja kustannukset kasvavat – vain eri paikassa.
Siksi on harhaanjohtavaa puhua vuodeosaston sulkemisesta säästötoimena. Todellisuudessa kyse on kustannusten siirtämisestä ja hoivan etääntymisestä ihmisistä. Valitettavasti tämä on nykyisin liian tuttu ilmiö: palveluja keskitetään ja karsitaan, mutta lasku maksetaan ihmisten kuormituksena ja kasvavana eriarvoisuutena.
Sulkemisuhka koskettaa myös henkilöstöä. Vuodeosastolla työskentelee osaavia hoitoalan ammattilaisia, joiden työ on vaativaa ja yhteiskunnallisesti äärimmäisen arvokasta. Kun yksiköitä ajetaan alas, viesti on selvä: hoivatyö nähdään kulueränä, ei investointina hyvinvointiin. Tämä pahentaa entisestään hoitoalan kriisiä ja henkilöstöpulaa, jonka lasku tulee varmasti myös maksettavaksi ylihintaisina ostopalveluina.
Ratkaisu ei siis ole alasajo, vaan kehittäminen ja vahvuuksiin panostaminen. Lapinlahden vuodeosastoa tulisi tarkastella kokonaisuutena: kuntoutuksen, vesiterapian, saattohoidon ja kotihoidon tukena. Toimivien tilojen ja laadukkaiden hoitomuotojen varaan voidaan rakentaa palvelu, joka on sekä inhimillinen että taloudellisesti järkevä.
Lopulta vuodeosaston kohtalo on arvovalinta. Haluammeko Lapinlahden, jossa hoiva on lähellä ihmistä ja palvelut perustuvat todelliseen tarpeeseen – vai kunnan, jossa hyväkuntoiset tilat ja toimivat palvelut ajetaan alas lyhytnäköisen säästöpolitiikan nimissä?
Vastaus mielestäni on yksiselitteinen: ihmiset ennen leikkauksia, hoiva ennen tilastoja. Vielä on mahdollisuus tehdä päätös, joka kestää sekä inhimillisesti että pitkällä aikavälillä myös taloudellisesti.
Jarno Koski
Lapinlahden vas valtuustoryhmän puheenjohtaja
Kunnanhallituksen jäsen
PSHVA Ikäihmisten ja peruspalveluiden lautakunnan varapuheenjohtaja